Karbonavurkema ja bioresurssaid juogus
Sekšuvdna bargá dálkkádatlaš gažaldagaiguin mat čatnasit bioresurssaide, eanadollui, vuovde- ja areálageavaheapmái ja huksemii. Mis lea ovddasvástádus bidjat johtui gávpejohtugáibádusaid, EU ceavzilvuođa- ja luoitingeahpedaneavttuid ođasmuvvi boaldámušaid várás, ja čuovvulit EU dálkkádatvuogádaga vuovde- ja areálageavahansuorggis (LULUCF). Dasa lassin mii hálddašat gildosa boaldimis fossiila oljjuin visttiin, ja mis lea ovddasvástádus čuovvulit Stuorradikki mearrádusa gieldit boaldit fossiila gássain visttiin ja gieldit goaridit jekkiid.Sekšuvdna maiddái oktiiordne ossodaga barggu dálkkádatmáhtuin, maiddái ON dálkkádatpanela raporttaid čuovvoleami. Mis lea lagas ovttasbargu eará departemeanttaiguin máŋgga suorggis. Okta min ovddasvástádussuorgin lea prošeavttaid Langskip ja Northern Lights CO2-hálddašeapmi ja -vuorkun. Mii čuovvulit maiddái dálkkádatsoahpamuša eanadoallosuorggis, man ulbmil lea geahpedit luoitimiid viđain miljovnnain tonnain ovdal jagi 2030. Mii bargat doaibmabijuiguin ja váikkuhangaskaomiiguin lasihan dihtii karbonadoalaheami ja geahpedan dihtii luoitimiid vuovde- ja areálasuorggis.Huksensuorggis mii searvat dálkkádatguoibmevuhtii ja bargui dálkkádat- ja energiijagáibádusaiguin huksenteknihkalaš láhkaásahusain.