Sámi spesialistadearvvašvuođabálvalusaid áššedovdilávdegoddi
Stivrrat, ráđit ja lávdegottit | Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta
Ráđđehus lea nammadan áššedovdilávdegotti mii galgá árvvoštallat sámi spesialistadearvvašvuođabálvalusaid, ja mas lea fokus mielmearrideapmái ja ovttasbargui.
Mandáhtta
Ráđđehus nammada áššedovdilávdegotti mii galgá čađahit čielggadeami, mas earret eará galget árvvoštallat devdojuvvojit go stáhta geatnegasvuođat sámi álbmoga ektui spesialistadearvvašvuođabálvalusas ja árvvoštallat vejolaš dárbbu doaibmabijuide. Bargu lea Dieđ. St. 9 (2023-2024) Nationála dearvvašvuođa- ja ovttasdoaibmanplána 2024–2027 čuovvoleapmi.
Go stáhta dohkkehii ILO soahpamuša nr. 169, de leat Norgga eiseválddit dohkkehan ahte sápmelaččain lea sierrasadji eamiálbmogin. Eiseválddit leat dakko bokte geatnegahttán iežaset láhčit dilálašvuođaid nu, ahte sámiin galgá leat vejolašvuohta seailluhit ja ovddidit kultuvrraset ja servodagaset iežaset eavttuid vuođul. Konvenšuvnna artihkkalis 25 čuožžu earret eará ahte ráđđehus galgá sihkkarastit ahte dohkálaš dearvvašvuođabálvalusat leat olámuttos sámi álbmogii. Artihkkalis daddjojuvvo viidáseappot ahte stáhta galgá háhkat sámi álbmogii resurssaid vai dat sáhttet iežaset ovddasvástádusain ja stivremiin hábmet ja fállat dakkár bálvalusaid. Artihkkala ferte geahčadit 7. artihkkala nr. 2 oktavuođas, mii bidjá prosessuála gáibádusaid ovttasbargui ja searvanvuoigatvuhtii, ja artihkkala 34 oktavuođas mii lea njuovžilis čađaheami birra konvenšuvnna hárrái iešguđet mihtilmas dilálašvuođaid dáfus iešguđet riikkas. ILO-konvenšuvnna nr. 169 mielde ráđđehusas lea geatnegasvuohta gulahallat Sámedikkiin áššiin mat njuolga gusket sámiide.
Lávdegoddi galgá:
- Árvvoštallat ja evttohit leago dárbu doaibmabijuide bajábealde namuhuvvon artihkkaliid ja álbmotrievtti vuođul mat sihkkarastet ahte stáhta geatnegasvuođat sámi álbmoga guovdu fuolahuvvojit. Dát siskkilda vuoigatvuođa ieš- ja mielmearrideapmái, oassálastimii ja ovttasbargui spesialistadearvvašvuođabálvalusaid plánemis, hábmemis, stivremis ja resursadárbbuin Norggas mas deattuhuvvo sámegiella ja kulturgelbbolašvuohta.
- Árvvoštallat Sámi klinihka organiserema ja evttohit movt SÁNAG/SANKS nationála doaimmaid sáhttá/ berre viidáseappot ovddidit vai sáhttá fuolahit dearvvašvuođafálaldaga sámi pasieanttaide miehtá Norgga. Bivdit lávdegotti maiddái geahčadit ovttasbargoarenaid suohkanlaš suorggis.
- Árvvoštallat mot sáhttá rekrutteret ja sihkkarastit stabiila bargoveaga mas lea dárbbašlaš gelbbolašvuohta relevánta guovlluide gos orrot ollu sápmelaččat, ja SÁNÁG:i/SANKS:i ja Sámi klinihkkii. Dát mearkkaša ahte gáibiduvvo sámegielgelbbolašvuohta, sámelága vuođul.
Lávdegoddi galgá maid atnit barggustis dálá máhttovuođu. Sámi klinihka ja sámi pasieantaorganisašuvnnaid vásáhusat berrejit leat mielde dás. Áššedovdilávdegotti raporta galgá geigejuvvot Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartementii maŋimusat jagi maŋŋel álggaheami.
Lávdegotti miellahtut
- Kjetil Mujezinovic Larsen, lávdegotti jođiheaddji, jurista (Oslo)
- Finn Arne-Bieski-Selfors, jurista (Deatnu)
- Frode Boyne, váldodoavttir (Kárášjohka)
- Anne Lajla Westerfjell Kalstad, fástadoavttir (Guovdageaidnu)
- Siv Eli Kvernmo, lávdegotti nubbijođiheaddji, dutki/psykiáhter (Romsa)
- Tone Kjær, buohccedivššár (Bådåddjo)
- Jan Gunnar Skogås, ossodatjođiheaddji(Plassje)
- Stine Slørdal, buohccedivššár (Stjørdal)
- Tuva Svendsen, Sámi Klinihka doavttir (Kárášjohka)