Stuorradiggedieđáhus gielddalaš bálvalusfálaldagaid birra sámi ássiide

Ráđđehussii lea deaŧalaš jođihit dakkár sámepolitihka mii fuolaha ahte eanebuidda šattaše sámegielat ja sámi kultuvra olámuddui, ja mii buvttášii soabadeami, áddejumi ja ovdáneami sámi servodagaide.

– Suohkaniin ja fylkkasuohkaniin lea dehálaš rolla sihkkarastit ahte maiddái sámi ássit ožžot buriid bálvalusfálaldagaid. Dieđáhusa bokte loktet ja čalmmustahttit mii buot buriid báikkálaš doaibmabijuid mat leat dehálaččat dasa movt sáhttá ovdánahttit sámegiela, sámi kultuvrra ja servodateallima buori vuogi mielde, dadjá gielda- ja guovloministtar Kjersti Stenseng.

Ráđđehus lea dán stuorradiggeáigodagas ovttas GB:in ja SG:in fuolahan ahte bušeahtta sámi doaimmaide lassánii sakka, 600 miljovnna ruvnnuin, 1,25 miljárdda ruvnnus 2021:s 1,86 miljárdda ruvdnui 2025:s.

Hurdaljulggaštusas dieđiheimmet ahte mii háliidit nannet sámegielaid, loktet sámi kultuvrra ja čađahit aktiivvalaš sámi giellapolitihka. Maŋemus 3,5 jagi lea leamaš čielga ovdáneapmi sámevuođa loktemis. Nu mii áigut joatkit dás ovddas guvlui.

– Loabága suohkan lea virgádan prošeaktajođiheaddji gii jođiha seanadanprošeavtta suohkanis. Romssa fylkkasuohkan lea virgádan fylkkakoordináhtora sámegieloahpahussii ja lea ásahan golbma resursaskuvlla sámegieloahpahusa várás. Nannen ja lasihan dihte aktiivvalaš sámi giellageavaheddjiid logu lea Trøndelága fylkkasuohkan vuogáidahttán giellabarggu sierra doaibmaplánas. Dát leat dušše muhtun ovdamearkkat mat čájehit movt mii sáhttit čalmmustahttit, ovddidit ja seailluhit sámegielaid, sámi kultuvrra ja servodateallima go politihkka dan vuoruha, lohká Stenseng.

Ráđđehus vuoruha barggu sámegielaiguin

Sámelága giellanjuolggadusat rivde ođđajagimánu 1. beaivvi 2024 rájes, mii earret eará lea dahkan njuolggadusaid máškideabbon ja buorebut vuhtiiváldá ahte gielladilli gielddain lea iešguđetlágan. Ođđa njuolggadusat leat maiddái álkidahttán eanet gielddaide ohcat searvama sámi giellahálddašanguvlui.

Ráđđehusa ulbmil lea movttiidahttit sámegieloahpahusa buot dásiin mánáidgárde- ja vuođđooahpahusas. Áŋgiruššamis mii lea dahkkojuvvon ovddidit sámegieloahpahusa orru leamaš ávki. Ohppiidlohku ja oassi ohppiin geat válljejit sámegieloahpahusa vuođđoskuvllas lassána ja eanet oahppit joatkkaoahpahusas válljejit sámegieloahpahusa.

Ođđaáigásaš giellateknologiija lea eaktun dasa ahte sámegielat cevzet geavahangiellan. Danne lea juolluduvvon 4 miljovnna kruvnnu eanet Divvun:i ja oktiibuot lea juolluduvvon 40 miljovnna kruvnnu nannet dárogiela ja sámegiela KI:s (GJ:is) 

Sámedikki bušeahttarámmat leat lassánan 543 miljovnna ruvnnus 757,5 miljovnna ruvdnui áigodagas 2021-2025, mii oktiibuot lea 204,5 miljovnna ruvdnosaš lassáneapmi. Lasáhussii gullet dat 50 miljovnna kruvnnu mat biddjojuvvojedje Sámedikki bušeahttarámmii 2025 stáhtabušeahtas. Dát lasáhus attii Sámediggái vejolašvuođa earret eará nannet sámi giellaguovddážiid doaimmaid.