Stuoradiggedieđáhus dronaid ja ođđa áibmomobilitehta birra addá vejolašvuođaid eanandollui
Ođas | Almmustahtton: 01.04.2025 | Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta
Ráđđehus oaidná stuora vejolašvuođaid dronaid geavaheamis iešguđetge servodatsurggiin. Dat guoská maiddái eanandollui. Stuoradiggedieđáhus dronaid ja ođđa áibmomobilitehta birra ovddiduvvui njukčamánu 28. b.
– Dáinna dieđáhusain bidjá ráđđehus vuođu dasa movt sáhttit dorvvolaččat ja ulbmillaččat váldigoahtit atnui dronaid ja ođđa áibmomobilitehta Norggas. Dat veahkeha čoavdit iešguđet servodatsurggiid doaimmaid beaktileappot ja ceavzileappot, dadjá Eanandoallo- ja biebmoministtar Nils Kristen Sandtrøen.
Dronaid geavaheapmi Norgga eanandoalus, vuovdedoalus ja boazodoalus lea árra muttus, muhto dađistaga eanet ealáhusdoallit čájehit beroštumi teknologiijai. Guovddáš jođihanfápmu dán oktavuođas lea stuora máilmmiviidosaš gávpemárkan ja dat ovdáneapmi mii dáhpáhuvvá eanandoallodronaid dáfus. Dat dagaha ahte šaddá dađistaga álkit geavahit teknologiija, dat lea hálbbit ja maiddái eambbo olámuttos.
- Loga eambbo Johtalusdepartemeantta siidduin: Stuoradiggedieđáhus dronaid ja ođđa áibmomobilitehta birra: Ođđa áibmojohtalus galgá leat ceavzil, sihkar ja galgá buvttihit lassiárvvu servodahkii
Eanandoalus sáhttet dronat lasihit borramušbuvttadeami, unnidit negatiiva dálkkádat- ja birasváikkuhusaid ja árvvusge maid unnidit šlápmaváttisvuođaid.
Šattu ja šattuidlogu kárten ja šaddobillisteddjiid árra fuomášeapmi sáhttá beavttálmahttit barggu ja lasihit šattu. Dasa lassin sáhttet dronat veahkkin doaimmahit areálaid maidda lea váttis beassat. Boanda šaddá maiddái unnit sorjavaš das ahte leat buorit vuodjinsiivvut, erenoamážit go dálkkádat rievddada dađistaga eambbo. Goanstajierpmi ja dronateknologiija ovdánahttin eanet autonomalaš doaimmaide sáhttá beavttálmahttit ja álkidahttit bargodoaimmaid.
Boazodoalus leat dronat váldojuvvon atnui elliid ohcamii, bearráigeahččamii ja ealuid čohkkemii ja sirdimii. Lassin dasa ahte dat álkidahttá doaimma ja lea dehálaš DBS-doaibmabidju, de lea dronaid geavaheapmi doaibmabidju mii unnida dálkkádat- ja birasdeattu go dat unnida bievlavuodjima, ja skohtera ja helikoptera geavaheami. Dronat sáhttet maiddái leat ávkkálaččat boraspirevahágiid eastadeamis ja vahágiid duođašteamis. NIBIO lea bargame ovdánahttit čovdosa mii geavaha dronevideoid ja goanstajierpmi boazolohkamis.
Vuovdedoalus sáhttet dronat veahkehit kártet vuovderesurssaid. Go čohkke dieđuid dronain, de oažžu mávssolaš gova vuovddi dilis, maid sáhttá geavahit sihke vuvddiid dikšuma ja njeaidima oktavuođas. Statskogas leat plánat álggahit njáskamiid dronaiguin guovtti jagi sisa.
– Dieđáhusas dieđiha ráđđehus ahte mii áigut geahčadit dárkileappot dronaid geavaheami rámmaeavttuid. Ulbmil lea earret eará geahčadit njuolggadusaid mat gusket daidda ealáhusaide main leat erenoamáš dárbbut girdit olggobealde oaidninmuttu. Viidáseappot háliidan gulahallat ealáhusain ja máhttobirrasiiguin dainna áigumušain ahte láhčit dilálašvuođaid iešguđetlágan dronadoaimmaide eanadoalus, dadjá Eanandoallo- ja biebmoministtar Nils Kristen Sandtrøen.