Stáhta fálaldat boazodoallošiehtadussii
Ođas | Almmustahtton: 29.01.2025 | Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta
Stáhta fálaldat jagi 2025/2026 šiehtadussii almmuhuvvui odne. Fálaldaga rámma lea 237 miljovnna ruvnno, 12 miljovnna ruvnno lassáneapmi dálá šiehtadusas.
Máŋgga orohagas leat uhcit dahje eanet leamaš guohtunroasut juohke dálvvi 2020 rájes. Guohtonroassu čuožžila áigodagaid go leat jikŋon guohtumat gos bohccot eai beasa lunddolaččat guohtut. Šiehtadallanbealit leat ásahan buori vuogádaga guohtunroasuid gieđahallamii, muhto vuogádat ii leat ráhkaduvvon dakkár dillái mas bohtet guohtunroasut juohke jagi. Fálaldaga ulbmil lea sirdit ruđaid orohagaid gearggusvuođafondii vai orohagat nákcejit gieđahallat guohtunroasuid. Dasa lassin lasihuvvo guovddáš gearggusvuođafoanda 5 miljovnna ruvnnos 15 miljovnna ruvdnui. Unnit geavaheapmi 2025:s addá vel vejolašvuođa nannet gearggusvuođa sakka 2025:s.
Fálaldat nanne njuolggodoarjagiid. Evttohuvvo ahte miessenjuovvandoarjja differensierejuvvo, movttiidahttin ja bálkkašan dihtii deahkkás miesebierggu vuovdima. Differensierema vuođđun lea gorudiid klassifiserenvuogádat ja EUROP-ceahkit. Dasa lassin evttohuvvo nannet orohatdoarjaga.
Boazodoalu eatnamiid fuolaheapmi lea guovddáš vuoruheapmi fálaldagas. Fálaldat evttoha nannet NBR ráđđeaddibálvalusa areálaáššiin. Viidáseappot evttohuvvo lasihit doarjaga riidoeastadeaddji doaibmabijuide, láhčin dihtii dili nu ahte sáhttá gieđahallat riidduid eanadoalu ja boazodoalu gaskka. Doarjja ođasmahttit ja ráhkadit ođđa orohatplánaid jotkojuvvo. Ođasmahttojuvvon orohatplánat leat deaŧalaččat boazodoalu areálageavaheami čalmmustahttimii.
Maŋimus jagiid lea boazodoallošiehtadusa rámma lasiheapmi láhčán dili nu ahte lea vejolaš ásahit eanet ráđđeaddibálvalusaid mat bohtet ávkin olles boazodollui. Boazodoallošiehtadusas 2024/2025 sohpe šiehtadallanbealit guorahallat leago dárbu ráđđeaddimii eará surggiin. Fálaldagas evttohuvvo ahte šiehtadallanbealit šiehtadallamiid oktavuođas sohpet ráđđeaddinbálvalusa ásahanproseassa ovddas guvlui.
Vai biergojohtu bisuhuvvo ja beroštupmi bohccobirgui lassána, de evttohuvvo fálaldagas várret eambbo ruđa márkandoaibmabijuide.
– Odne leat mii ovddidan buori fálaldaga šiehtadallamiid vuođđun. Vuoruhemiid vuolggasadjin leat boazodoalu hástalusat, ja vuoruheamit láhčet ealáhussii buriid rámmaeavttuid, dadjá stáhta šiehtadallanjođiheaddji Viil Søyland.
Šiehtadallamat Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi ja stáhta gaskka álget guovvamánu 4. b., ja galget leat loahpahuvvon ovdal njukčamánu 1. b.