Norgga-Suoma boazoáidekommišuvnna vuosttaš čoahkkin

Cuoŋománu 1. b. lei kommišuvnnas konstruktiivvalaš čoahkkin goappaš riikkaid boazoeaiggádiid ovddasteddjiiguin. Čoahkkimis lonohalle oaiviliid ja vásáhusaid konvenšuvnna ektui. Goappaš riikkaid boazodoallu ovddidii čielga sávaldaga ahte kommišuvdna galgá láhčit dili buori boazodoalloovttasdoaibmamii viidáset barggus.

Cuoŋománu 2. b. lágidii kommišuvdna vuosttaš dábálaš čoahkkima. Digaštalle earret eará dáid áššiid:

• Rutiinnat boahttevaš kommišuvdnačoahkkimiid čađaheami hárrái.
• Rutiinnat bohccuid rátkima oktavuođas.
• Rádjerasttildandáhpáhusaid geahčadeapmi.
• Konvenšuvdnaáiddi čađahuvvon divodeami ja plánejuvvon divodeami divodanraporteren 2025.
• Ovttaoaivilvuođa čuovvoleapmi áiddi ceggema oktavuođas Áŋŋela ja Boares Gáregasnjárgga gaskka.
• Oktasaš kártadiehtovuođu beasatlašvuohta ja geavaheapmi konvenšuvdnaáiddiid dáfus mat leat ásahuvvon.

Historjjálaš duogáš: Boazosápmelaččaid johtimat áigodatguohtumiid gaskka lea bistán čuđiid jagiid, guhká almmá nationálastáhtarájiid hehttema haga. Maŋŋel go Suopma šattai Ruošša válddi vuollái 1800-logu álggogeahčen, giddejuvvui rádji Norgii 1852:s. Vuosttaš konvenšuvdna mii regulerii dán dili, bođii 1922:s.

Gustovaš konvenšuvdna: Maŋŋel šiehtadallamiid Suomain doaibmagođii ođđa boazoáidekommišuvdna 2017:s. Konvenšuvnna vuolggasadji lea ahte Norgga ja Suoma gaskasaš rádji lea giddejuvvon rádjerasttideaddji boazodollui. Konvenšuvnna ulbmil lea reguleret ovddasvástádusjuogu áiddiid ceggema ja divodeami hárrái ja eará doaimmaid hárrái mat hehttejit bohccuid rasttildeames ráji dán guovtti riikka gaskka, ja maiddái reguleret čuovvoleami go bohccot liikká rasttildit ráji. Áiddit galget doarjut boazoeaiggádiid guođohangeatnegasvuođa, nu ahte eastadit bohccuid boahtimis nuppi riikka eatnamiidda nu bures go vejolaš. Ođđa konvenšuvdna mielddisbuktá ahte galget ceggejuvvot ođđa áiddit, nu ahte dál lea dušše Leavvajoga ja Riikarádji 343 geaidnogaska gosa ii galgga ceggejuvvot áidi. Konvenšuvdna lea šaddan Norgga láhkan ja inkorporerejuvvon boazodoalloláhkii.

Boazoáidekommišuvdna: Konvenšuvnna 5. artihkkala mielde lea nammaduvvon boazoáidekommišuvdna mas leat guhtta lahtu. Dán guovtti riikka eiseválddit galget nammadit golbma lahtu goabbáge njealji jahkái hávális. Jođiheaddjiámmáha doaimmaha Suoma beale áirras bárahisjagiid, ja Norgga beale áirras bárrajagiid.

Boazoáidekommišuvdna mearrida ee. rádjeáiddi ceggema ja divodeami bargočilgehusa, ja fuolaha ahte áidi ceggejuvvo ja divoduvvo bargočilgehusa mielde.

Eanandoallodirektoráhta lea kommišuvnna Norgga beale delegašuvnna čállingoddi, ja das lea maiddái operatiiva ovddasvástádus Norgga bealde.

Kommišuvnna miellahtut:

Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta lea nammadan čuovvovaš olbmuid Boazoáidekommišuvdnii áigodahkii 2025-2028:

• Morten Floor (jođiheaddji), Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta

• Johan Ingvald Hætta, ovddeš Eanandoallodirektoráhtta

• Ellinor Guttorm Utsi, Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi

• Nils Ole Triumf, Ellinor Guttorm Utsi várrelahttu, Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi

Suoma bealde leat nammadan:

• Päivi Kainulainen, Ely-keskus (jođiheaddji)

• Anne Ollila, Paliskuntain yhdistys

• Kirsi Huhtamäki, Lapin poliisilaitos