Eanandoallo- ja biebmoministtar  buvttii dearvvuođaid Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi riikkačoahkkimis Girkonjárggas / Laanteburrie- jïh beapmoeministere heelsegehåalemem höölti Nöörjen Båatsoesaemiej Rïjhkesiebrien rïjhketjåanghkosne

• Lohkh åarjelsaemiengïelesne

Sandtrøena dearvvuohtasártnis riikkačoahkkima sáttatolbmuide guoskkahii son máŋga áigeguovdilis ášši. Álggos son namuhii boazodoallolága dárkkistanbarggu, maid Stuoradiggi dál lea meannudan, ja mii boahtá fápmui suoidnemánu 1.b.

– Láhkabarggus leat leamaš buorit ja konstruktiiva ráđđádallamat sihke Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaservviin ja Sámedikkiin, ja mii soabadeimmet evttohuvvon láhkarievdadusaid hárrái. Maiddái Sámedikki dievasčoahkkin doarjjui láhkaárvalusa njukčamánus. Mun oaivvildan boazodoalu ealáhusorganisašuvnna ja Sámedikki guorraseapmi lea buorre ja dehálaš dasa mot láhka boahtá geavahussii, logai stáhtaráđđi.

Viidásit iežas sáhkavuorus son namuhii 2025/2026 Boazodoallošiehtadusa, ja  čujuhii ahte Støre-ráđđehusas lea leamaš  ráđđehusáiggis mihttun árjjalaččat geavahit boazodoallošiehtadusa nannen dihte boazodoalu rámmaeavttuid, ja namuhii ahte boazodoallošiehtadusa rámma lassánii 164,5 miljovnna ruvnnos 250 miljovnna ruvdnui ráđđehusáigodagas. Earenoamážit namuhii son miessenjuovvama kvalitehtalasáhus ásaheami.

– Go bálkkašit buori biergodeattu misiin, de dat nanne buori kvalitehta vuođu, ja movttiidahttá árabut miessenjuovvamii. Árabut miessenjuovvan duste márkana mii háliida varas bohccobierggu čavčča botta. Dat fas mielddisbuktá eanet gávpejohtui ja gánnáheami ealáhussii, dajai Sandtrøen.

Sandtrøen válddii ovdan bohccobierggu Márkanlávdegotti barggu, ja geavahii liibba giitit jođiheaddji, guhte lea heaitime márkanlávdegottis, John Anders Lifjell.

– Lea somá oaidnit ahte lávdegotti áŋggirdeapmi olles árvoráiddu márkanheivehuvvon buvttadeapmi lea mielddisbuktán ahte Norgga bohccobierggu lea ožžon eanet fuomášumi. Bohccobiergu lea beaggán njálgga ja dearvvašlaš biergun. Oallugat galget giitojuvvot dan dehálaš barggu ovddas, muhto háliidan earenoamážit giitit Johan Anders Lifjell. Lifjell lea jođihan bohccobierggu Márkanlávdegotti ásaheami rájes, ja dál son luohpá lávdegotti jođiheaddjin. Lea Lifjell gelbbolašvuođa ja garra barggu gudni ahte lávdegoddi olahii daid bohtosiid sin doaibmaáiggis, dajai Sandtrøen sárdnestuolus.       

Stáhtaráđđi namuhii maiddái máŋga hástalusa maid boazodoallu vásiha, nugo guohtunroasut, hástalusat rádjerasttideaddji boazodoaluin ja boraspirehástalusat. Stáhtaráđđi čujuhii ahte Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi lea čielgasit ovdanbuktán Ráđđehussii boazodoalu hástalusaid boraspirevahágiid dihte, ja deattuhan ahte dan ferte váldit duođas.

Dan botta go stáhtaráđđi lei riikkačoahkkimis, de háhppehii son maid dearvvahit sihke Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvvi areálaáššiid ráđđeaddinbálvalusa ovddasteddjiid ja boazodoalu DBS-bálvalusa, lassin máŋga riikkačoahkkinoassálastiide.

– Lea hui somá fitnat riikkačoahkkimis, ja mun oainnán ahte dát lea dehálaš arena, gos deaivvadit olles boazodoallo-Norgga boazodoallit, dajai Sandtrøen.

Laanteburrie- jïh beapmoeministere Nils Kristen Sandtrøen heelsegehåalemem höölti Nöörjen Båatsoesaemiej Rïjhkesiebrien rïjhketjåanghkosne ruffien 13. b. Girkonjaarkesne.

Nöörjen Båatsoesaemiej Rijhkesiebrien rïjhketjåanghkoe lij Girkonjaarkesne ruffien bearjadahken 13. b. jïh laavvadahken 14. b. Rïjhketjåanghkoe lea Nöörjen Båatsoesaemiej Rïjhkesiebrien jollemes åajvaladtje, jïh daesnie saadthalmetjh gaajhkijste siebrien voengessiebrijste jïh NBR:n noeremoenehtsistie.

Sandtrøen håalemisnie dejtie rïjhketjåanghkoen saadthalmetjidie, gellie sjyöhtehke aamhtesi bïjre soptsesti. Aalkovisnie soptsesti barkoen bïjre jarkelimmine båatsoelaakeste, mij daelie lea gïetedamme Stoerredigkesne, jïh sæjhta faamoem åadtjodh snjaltjen 1. b. raejeste.

– Laakebarkosne hijven jïh eensi rååresjimmieh orreme dovne Nöörjen Båatsoesaemiej Rïjhkesiebrine jïh Saemiedigkine, jïh dej raeriestamme laakejarkelimmiej bïjre seamadamme. Saemiedigkien stoerretjåanghkoe aaj laakeraeriestimmiem njoktjen jååhkesji. Manne vïenhtem dïhte jååhkesjimmie maam båatsoen jielemeorganisasjovne jïh Saemiedigkie leah dïsse vadteme lea hijven jïh vihkeles dan båetijen aejkien åtnose laakeste, staateraerije jeehti.

Vijriesåbpoe sov heelsegisnie dle dïhte Båatsoelatjkoen bïjre jaepiej 2025/2026 soptsesti, jïh vuesiehti Støre-reerenassen ulmie dan reerenasseboelhken lea orreme båatsoelatjkoem eadtjohkelaakan nåhtadidh juktie mierietsiehkide båatsose nænnoestehtedh, jïh vuesiehti mierie båatsoelatjkose lea læssanamme 164,5 millijovneste kråvnah 250 millijovnese kråvnah reerenasseboelhkesne. Dïhte sjïerelaakan tjïertesti kvaliteetelissiehtimmie miesieleekedæmman sjïdteme.

– Voestes gietjeste miesieh hijven bearkojne nænnoste hijven kvaliteetese, jïh skreejrie aarebi miesieh leekedidh. Aarebi miesieh leah leekedamme, dellie maarhna sæjhta vielie fïerske bovtsenbearkoem utnedh tjaktjen mietie. Daate sæjhta jïllebe sjïehteladtedh læssanamme åesiestæmman jïh dïenesjæmman jieliemisnie, Sandtrøen jeehti.

Sandtrøen barkoem tjïertesti maam Bovtsebearkoen maarhnamoenehtse dorjeme jïh nuepiem veelti åvtehkem John Anders Lifjell gijhtedh sov barkoen åvteste juktie Lifjell daelie barkoem orriji.

– Sjollehke vuejnedh moenehtsen barkoe dorjeseevtiedimmine maarhnese abpe aarvoesvaalhtesisnie, lissiehtamme tsåatskelesvoetem sjugniedamme nöörjen bovtsenbearkose. Bovtsenbearkoen sijjie goh njaelkies jïh healsoeslaakan bearkoe nænnoste. Jïjnjh almetjh gïeh edtjieh gijhtedh dan vihkeles barkoen åvteste, men sïjhtem joekoen John Anders Lifjellem gijhtedh. Lifjell lea ståvroen åvtehke orreme Bovtsenbearkoen maarhnamoenehtsisnie dehtie raejeste moenehtse tseegkesovvi jïh daelie moenehtsen åvtehkinie orre. Lifjell lea altese maahtojne jïh eadtjohke barkojne vihkeles orreme dejtie illedahkide mejtie moenehtse lea jakseme sov barkoetïjjen, Sandtrøen håalomestovleste jeehti.

Staateraerije aaj jïjnjh haestemi bïjre govli mej uvte båatsoe tjåådtje, goh gåatomeaehpieh, haestemh ektiedamme dan raastendåaresth båatsose jïh juvrehaestemh. Staateraerije vuesiehti Nöörjen Båatsoesaemiej Rïjhkesiebrie lea tjyölkehke Reerenassese orreme dej haestemi bïjre mah båatsoe lea teehpeme juvride, jïh tjïertesti daate itjmieslaakan vaaltasåvva.

Mearan staateraerije lij rïjhketjåanghkosne, dïhte aaj ryöhki dovne saadthalmetjh Nöörjen Båatsoesaemiej Rïjhkesiebrien raeriestimmiedïenesjistie arealeaamhtesinie jïh BSH-dïenesjistie båatsose, lissine gellie rïjhketjåanghkoeguejmieh.

– Luste gosse åadtjoem guessine rïjhketjåanghkosne mïnnedh, jïh manne vuajnam daate vihkeles sijjie, gusnie båatsoesaemieh abpe Nöörjeste gaavnesjieh, Sandtrøen jeehti.