Museat ja kultursuodjaleapmi
Artihkal | Maŋimuš ođasmahttojuvvon: 29.01.2025 | Kultur- ja dásseárvodepartemeanta
Min museat ovdanbuktet servodaga ovdáneami, našuvnna iešdovddu, cealkinfriddjavuođa standárda ja demokratiija oktasašvuođas. Museaásahusat leat demokráhtalaš čávŋŋit, okta oassi demokratiijadoaimmaheami ja cealkinfriddjavuođa mearrideaddji infrastruktuvrrain. Museapolitihkka lea danne vuođđun min oktasaš hápmašuvvamii.
Norgga kulturpolitihka vuođđoprinsihppa lea ahte kulturásahusain galgá leat iešheanalaš sajádat politihkalaš eiseválddiid ektui. Museat leat fágalaččat autonoma ásahusat. Museapolitihkka galgá láhčit ahte suorggi ovdáneapmi lea buorre, muhto ii bidjat čanastusaid mat guoskkahit fágalaš iešheanalašvuođa ja sisdoalu vuoruhemiid.
Stuorradiggedieđáhus 23 (2020-2021) Musea i samfunnet: Tillit, ting og tid (Museat servodagas: Luohttámuš, dávvirat ja áigi) gieđahallui Stuorradikkis geassemánu 7. beaivve 2021, vrd. Innst. 573 S (2020-2021) - stortinget.no.
Dieđáhusas boahtá ovdan, ahte Stuorradikkis leat viidát ovtta oaivilis museapolitihka linnjáin ovddos guvlui. Museapolitihka ulbmilin lea museasuorgi, mii buoremus fágalaš vuođu alde bargá ámmátlaččat ja ohcala ja čujuha doaimmaidis birrasa várás. Lea maid mávssolaš ahte museat aktiivvalaččat ohcet ovttasbargoguimmiid, geaid bokte šaddá nana ruhtavuođđu ja iešguđetlágan ruhtadangáldut.
Dakkár ovdáneami vuođđun leat sátnádan museapolitihka várás vihtta ulbmila:
- Nana diehtobuvttadeapmi
- Relevánta gaskkusteapmi
- Ollislaš servodatovddideapmi
- Oadjebas áimmahuššan
- Aktiiva ovttasdoaibman
Riikkaviidosaš museafierpmádat
Deaŧaleamos stáhtalaš váikkuhangaskaoapmi museasuorggis lea doarjja museaide mat gullet riikkaviidosaš museafierpmádahkii. Dát fierpmádat lea boahtán áigái museaođastusa olis mii álggahuvvui 2001:s. Ođastusa boađus lea ahte badjel 300 musea lea mannan oktii birrasiid 60 konsoliderejuvvon musean. Áigumuš dainna lei profešonaliseret doaimma ja nannet museafágalaš birrasiid miehtá riikka dan bokte ahte hukset stuorát museaovttastusaid. Konsoliderenproseassa lea guoskan eaiggátstruktuvrraide, eaiggátvuođaide ja organiseremiidda. Vaikko leat deaividan stuora hástalusat, de oaidnit dál ahte ođđaorganiseren orro nanusmahttán museaid sihke fágalaččat ja doaimmaheami dáfus, ja eandalii hálddašeami ja dutkama oktavuođas.
Museafierpmádagas leat dán áigge 61 konsoliderejuvvon museaovttadaga.
Dát museat leat miehtá riikka ja leat čohkkejuvvon ollislaš fierpmádahkan, man olis áimmahuššet, dutket ja gaskkustit Norgga kulturárbbi viidát. Gaskkustanbarggu vuođđun leat stuorra čoakkáldagat, ja sullii 5000 kulturhistorjjálaš vistti ja viesu.
Museain, mat gullet Kultur- ja dásseárvodepartemeantta vuollái, fitnet dábálaš jagis 6-7 miljovnna olbmo, ja dat leat nappo mávssolaš deaivvadansajit olbmuide.
Statistihkalaš guovddášdoaimmahat (ssn.no) ja Kulturdirektoráhtta almmuhit jahkásaččat loguid mat fátmmastit olles museasuorggi:
Doarjja museaide ja eará kultursuodjalanáigumušaide
Departemeanta juolluda iežas bušeahtas jahkásaččat 2,7 miljárdda ruvnno museaide ja eará kulturáigumušaide. Juolludemiid váldoulbmil lea ahte museat galget vuođđudit máhtu, ipmárdusa ja vásáhusa kultuvrii ja servodahkii dan láhkái ahte čájeha sihke jotkkolašvuođa ja rievdama, čatnosa ja iešguđetláganvuođa. Eanas oassi ruđain manná doaibmadoarjagiidda museaide mat leat mielde riikkaviidosaš nationála museafierpmádagas. Dasa lassin juolluduvvo doarjja muhtun eará musea- ja kultursuodjalandoaibmabijuide.
Fylkkagielddain ja gielddain maidda museaid gelbbolašvuohta, gaskkusteapmi ja eará bálvalusat leat ábasin, lea mielovddasvástádus museaid vuođđoruhtadeami hárrái.